Olihan kyllä reissu. Porukoiden, kummitädin ja sedän kanssa mökillä, eikä draamalta taaskaan selvitty. Noh mun vikahan se oli, minähän sen laulupelin alunperin järjestin ja sen jälkeen sit oliki menoa se. Tuli kaikki asiat esiin viimesen kahden vuoden aikaa, noo loput saa kukin kuvitella mielikuvituksellaa itse niin traagisiksi tai yksinkertaiseksi ku haluaa. Up to you guys, but it doesn't change the truth.
Noh mutta tässä ku samalla kuuntelee nuita Lena:n biisejä nii ei oikeastaan voi valittaa mistään, tulee vaan kunnon kesä fiilis ja ne kuvastaa yllättävänpaljon mun ajatusmaailmaa. varsinki se My casette player ja Not following, älysin vasta tänää et mistä ne oikeastaan kertoo, ehkä oon vähän hidas tai jotain, mutta kuitenki.
Sitäpaitsi mitä sitä turhaa valittaa ku nyt on ihan hyvin asiat, pääsi sieltä mökiltäki pois.
Tänään ollu muuten yllättävän hyvä päivä, tai no parempi ku mitä pessimistisenä realistisena kuvittelin. Luulin istuvani puolipäivää autossa ja sit lopun olevani kotona, koneella, yksin. Onhan se toki joskus ihan hyväksikin mut ei tänään. Onneksi lähdettiinki sit aikaisin mökiltä ja kotiin päästyä melkein heti aloin soittelemaan kavereille, ku päätin etten jääkkään kotiin.
Noh sain sit seuraa ja menin rannalle, muumioitiin Eero hiekalla naisen näköseksi ja riehuttiin vedessä yli tunti, minä ja Piritta liittouduttiin taas Tanjaa ja Eeroa vastaan ja alettiin vesisotaa. Ja mä kiljuin! en mä yleensä osaa edes kiljua, mut kyllä sitä vähemästäki säikähtää jos yhtäkkiä Eero sukeltaa ja ottaa bikinen naruista kiinni ja melkein vetää ne auki x)
Noo tultiin sit Tanjan kans kotiin ja keksittiin että Grillataan tänään koska mulla oli ihan semmonen olo että jotain piti saada värkätä. Noh sitte synty aika hyvä ateria ku ei mahtunu kaiki ees lautasille ^_^ Tein Minnalta opitulla reseptillä sipulitomaattijuttua ja sit isältä opitulla reseptillä Tomaattia ja fetajuustoa. ja isäntä teki possua ja jälkiruokana Tanjan tekemiä KöyhiäRitareita. ^_^ Noh mulla tunnetusti on kaikki aina hyvin ku on ruokaa.
Saatiin Eeroki loppujenlopuksi houkuteltua kyläilemään vielä illalla ja pitämän seuraa mänttisoccermatsiin asti.
Ja mikäs siinä loppuilta meniki sitte suklaan ja jalkapallon ja tyynyjä (miehenkorvikkeita) puhki rutistellessa. Ja huomenna nään Esen! Tai no oikeastaan tänään, mutta se on yöunien jälkeen eli se on nyt leikisti huomenna.
Ja tänään taas ollu jokseenki semmonen "In Your Face" -fiilis, jotenki kaikki tuntuu olevan hyvin, ku ajattelee että oon vakaassa suhteessa ja ens viikonloppunaki ilosaarirockiin ja mulla on ihania ystäviä. mut toisaalta hieman sääd fiilis ku muistelee kuitenki mitä kaikkea oon aikasemmin entisiltä kavereilta oppinu, mut niitä kavereita en tuu koskaa saamaan enää takas, oisin halunnu viel sanoo niille hyvästit, mut elämä jatkuu kaiken paskanki jälkeen, valoa sieltä näköjään löytyy. Toisinaan enemmän ku aikasemmin osasi kuvitella, en mä kuvitellu et olisin joskus onnellinen, se oli ihan vieras tunne. Mutta nyt ku elämän asennetta oon muuttanu parempaan suuntaan, nii menee jo paljo paremmin. Ja musta on tullu ihan kauheen utelias ihan kaikkea kohtaan. kaikki pienetki asiat jaksaa innostaa ja kiinnostaa ^^ kivaa!
Niiin ja syksyllä alkaa uudessa koulussa uudet kujeet ja rastapäänä^^ toivottavasti en taas intoile liikaa koska suunnitelmat kusee aina =D
Tuli mieleen yks Runon pätkä mitä joskus jonkuaikaa sitte kirjotin:
_ _ _ _ _
Hiljaa,
Hiljaa puhaltaa tuuli
Puhaltaa hiukseni sekaisin
Yhtä sekaisin, kuin minä sinusta
Kuulen laulua
Linnun laulua
Kesä, aurinko valaisee maisemaa
Yhtä paljon kuin sinä minun elämääni
Hei maailma! Vihdoinkin minäkin olen Onnellinen!
-------
Siinäki huomaa et miten nykyään osaan ajatella myös itteäni, mut en oo unohtanu muiden iloa kuitenkaa.
Ja no ei tässä muuta voi sanoa että oon aika ilonen elämän tilanteeseen tällähetkellä, kunhan porukat sais vielä samaan todellisuuteen revittyä mukaan niiden pilvilinnoista.
Yhtäkkiä aloin muuten miettimään että millanen paikka Taivas on, jos semmosta edes on.
Se on niin kauakana, mut silti kannan siellä (luultavasti) olevia sydämessä mukana, ei sitä voi tietää onko sitä, mut ei siitä pahaakaan seuraa jos uskois siihen. pysyypähä edeltä sinne menneet lähempänä sydämessä ^^
Mutta onneksi on ystävät jotka aina auttaa ja tukee ku on ongelmia, ystävät ne on niitä jotka pysyy vierellä koko loppuelämän. Special thanx to my darlings Satu, Spencer and Minna
And ofcourse to my Love Esmael <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti