..Ja entä jos me muut vaan nähdään muina väreinä kaikki, jos mailma ei oikeasti olekkaan niin värikäs ja kaunis kun se on?
Entä jos se riippuu elämän tilanteesta, et kuinka kauniina asiat näkee? Viimevuonna tää mailma ei ollut näin kaunis, ei ollu näin värikäs. Ei täällä viime vuonna ollut mitään. Noh ehkä maailma sitten vaan muuttuu kokoajan tai sit mä osaan katsoa asioita erillätavalla. Ei voi tietää ku ei voi ajassakaan palata taaksepäin.
Raamatussakinhan sanotaan, että Iloinen sydän kaunistaa kasvot, ahdistus murtaa mielen.
Mutta onhan raamattu ennenkin ollu väärässä.
Oikeastaan nyt tää maailma on niin kaunis että haluaisin kokoajan vaan olla auringonsäteiden hyväilemänä, paljaat jalkani kostealla nurmikolla, ikuistaa kaiken minkä mä näen, mut hitto ku kameralla ei saa koskaan samaa maisemaa kun mitä silmillään näkee, aina se on vähän erinlainen, mistä siis voi tietää ettei silmät valehtele.
sanotaan, että rakkaus on sokeaa, jos rakasta tätä maailmaa nii näänkö mä kaiken kauniimpana kun mitä se oikeasti on? Ei sitäkään voi tietää, koska en vio nähdä sitä muiden silmin, mut sen mä tiedän et mä oon rakastunut, Täysin. Mun elämään, maailmaan, ystäviin ja Esmaeliin (tuliko yllätyksenä?)
Kylläpäs mä taas ajattelen positiivisesti.. nooh ehkä se johtuu siitä että on ollu taas mahtava päivä, käytiin koeajamassa autoja porukoiden ja Esen kanssa ja sit mentiin kahdestaan rannalle.
Ja söin tänään jätskiä! omnom ^^ Ja nyt! on 13. päivä eli Esen lanssa tänään oltu yhdessä tasan 11kk melkein vuosi ^^
Ja jälleenkerran älyän et Ystävät on ihania, Minnan, Satun ja Spencerin kans aina voi kertoa huolia ja toisinki päin toimii hyvin, kaikki tunnetaan toisemme kohtalaisen hyvin ja omasta mielestä ainaki luottamus kohdallaan. Ainaki on sellanen fiilis etä musta välitetään, on ihmisiä joile voi puhua vakavastikin, mutta myös pitää hauskaa. Tuntuu että selviän nyt melkein mistä vaan näiden ystävien avulla. ja tänä vuonna sen vasta oon älynny että ystävilä on oikeasti jotain merkitystä elämässä. KAIKILLA on joskus paskapäivä, ja ystävät kestää niitäki. ja näinhän se on, että mutkienkin jälkeen Ystävät tulee aina takas. ja nyt kiitos lähtee rityisesti satulle, et antoi mulle anteeksi kaikki syytökset ja luulot ja valheet ja kiitän siitä että pystytään olemaan niinku ennenki. <3
Ja nyt kun tässä fiiliksessä ollaan, Tahon myös kiittää Eseä, siitä että nosti mut sieltä pohjalta, ennen ku se murtui alta, sain uskon miehiin takas, arvostan ja kiitän että kestät mua tämmösen kummallisuutena ku mä oon. ja arvostan myös että en oo joutunu menettämään luottamusta ja on aina ollu olkapää johon nojata sillon ku ei yksin pysy pystyssä. Ja KIITOS enää ei pyöri biisi päässä jossa sanotaan "yksin on vaikeeta nousta aamulla" koska sain syyn herätä jokaiseen aamuun <3
Ja nyt tuli sellanen olo että haluan NAISTENILLAN! ihan kunnollisen semmosen, mut hitto ku en tunne tarpeeksi naisia et vois sellasta järjestää. Jos vaikka Anniinalla olis joskus taas tuparit nii olis hyvää seuraa (RUOKAA) seuraa (RUOKAA) siellä, tai jos menis minnalle taas kyttäilemään Lostia ja juoruilemaan (SYÖMÄÄN). Tai jos raahais Satun taas yöksi (JA SITTE SYÖDÄÄN) ja no sitä en kerro mitä kaikkea sillon tapahtuu, koska ollaan vähän Juppihippirunkkareita.
Ah yökävelyt <3
MIKSI VOI MIKSI! tuo Millimuna yrittää taas soitella sieltä Tunisiasta... EN KESTÄ! jättäis jo rauhaan, ei tarvi tehä neljää biisiä, uskoin jo että vituttaa, mut ei nyt vuoden jälkeen tarvi enää soitella ku oon vaan tuhat kertaa käskeny painua sinne missä herneet kasvaa >:c
Mutta ah Coldplay on ihana, varsinki tuo "What If" ku se on kans semmonen mun ajatuksia kuvaava, ajattelen aina että Entä jos joku olisikin näin.. huomaa ehkä otsikostaki ^^
Ja odotan edelleen mielissään Viikonloppua ku on Ilorsaarirock ja Eserakas tulee mukaan ^^
Mutta nyt.. yhtäkkiä ei olekkaan enää nii kiva fiilis... lopettelempa siis tältäpäivältä kirjoittelun tänne.. kertoilen myöhemmin tilanne raporttia jos siltä tuntuu, vaikka yritän tätä blogia pitää mahdollisimman positiivisena ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti